Kim Crawford Waipara Riesling 2005

Viking Linen piknik-risteilyllä nautittua viiniä ei tarjoilijan mukaan pitänyt alun pitäen tulla lainkaan euroopan markkinoille, mutta jotenkin sitten saivat kuitenkin lavallisen tätä palkittua Uusi-Seelantilaista Rieslingiä, jota nautimme aivan jumalaisen Hollandaise-kastikkeella ryyditetyn parsa- ja lohiannoksen kera.

Itse viini on hennon keltainen ja tuoksultaan uskomattoman hedelmäinen ja makea. Nenässä aistii sitruunaisia ja hunajaisia vivahteita, voisi jopa luulla makeaksi valkoviiniksi ennen maistamista. Suussa viini on rehdin hapokas ja pirskahteleva, sellainen, joka kaipaa ruokaa seurakseen. Maussa on samaa sirtushedelmäisyyttä kuin tuoksussakin ja viinin raikkaus on mieleenpainuvaa. Yksinään viini on tasapainoinen, mutta hieman turhan hapokas, mutta ruoka korjaa oivasti tämän ominaisuuden. Jälkimaku on lämmin ja jopa hieman poltteleva, viipyy hyvin pitkään suussa ja hiipuu kauniisti.

89p.

Viiniä saa "läheltä" ainoastaan Viking Linen Food Gardenin viinimyymälästä, jossa pullosta pydettiin 11,60e.

Arvosteluasteikko

Rupean merkitsemään tästä eteenpäin arvosteluihin amerikkalaistyyppisen sadan pisteen järjestelmän mukaisen luvun. Käytännössä arvostelut siis tulemaan olemaan asteikolla 50-100, joskin alle 70 pisteen viinit ovatkin yleensä luokiteltu miltei juomakelvottomaksi.

Nyt käytössä olleeseen viiden pisteen asteikkoon uusi järjetelmä vertautuu suurinpiirtein seuraavasti:

95-100p = 5p
91-94p = 4,5p
85-90p = 4p
80-84p = 3p
70-79p = 2p

Alle kahden pisteen viinejä olen tosiaan onnistunut välttämään, mutta sitä alhaisemmat ovat sitten siellä alle 70 pisteen luokassa, jos/kun niitä omalle kohdalle sattuu. Kategoriat säilynevät ainakin toistaiseksi vielä tuolla viiden pisteen asteikolla.

Beringer North Coast Zinfandel 1999

Viinin väri on orastavan rusehtava, mutta ikää ei kuitenkaan niin paljoa ole, etteikö hallitseva väri olisi heleän punainen. Kovin intensiivinen se ei ole, vaan pikemminkin yllättävän läpinäkyvä ollakseen Zinfandel. Useimmat maistamani zinit kun ovat olleet erittäin synkkiä ja tummia, tosin myös nuorempia.

Tuoksussa on kypsää luumua ja miellyttävää voimakkuutta ja runsautta. Maku on tasapainoinen ja mehevä. Suutuntuma ei ole kovinkaan jäykkä, vaan viini soljuu kielellä miellyttävän hennosti. Suussa on täyteläistä ja erittäin monivivahteista juomaa. Mikään maku ei ole hallitseva eikä alkoholikaan maistu läpi. Jälkimakuna on pitkä ja hiljalleen hiipuva hieman karvas ja makea tunne. Maistui Gruyeren ja Goudan kanssa, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen hyvin. Parhaiten sopisi varmasti punaisten liharuokien seuraan. Miellyttävää yksistäänkin. Hintansa arvoinen, mutta silti hieman tyyriihkö. Mieluummin laittaisin rahat kahteen pulloon Goue Vallei:ta.

4- viidestä.

Alkosta, 16,49e 0,75l

Quinta da Espiga 2004

Väriltään tämä edullinen viini on melko vaaleaa eikä väri ole kovinkaan intensiivinen, melko läpinäkyvää, muttei kuitenkaan mehumaisen näköistä. Tuoksussa on mausteita, pippuria ja erittäin tummien marjojen sävyjä. Maku on positiivinen yllätys, tasapainoinen ja miellyttävä, jopa hieman makeahko. Jälkimaku on pitkä ja pyöreä viimeistellen tasapainoisen kokonaisuuden. Ehdoton löytö hinnaston edullisemmasta päästä. Maistuu niin seurusteluviininä kuin ruuankin kanssa.

3 pistettä viidestä.

Alkosta, 5,98e, 0,75l

Gran Viña Sol Chardonnay 2004

Torresin keskihintainen valkoviini näyttää hienon keltaiselta vilautellen hennon kultaisia värisävyjä. Tuoksussa on jotenkin etäisen oloista hedelmäisyyttä ja viini on lasissa jo ennen maistamistakin erittäin raikkaan oloinen. Maku seurailee tuoksua, hieman hapokas ja hedelmäinen. Kokonaisuus on tasapainoinen, muttei kuitenkaan sytytä. Jotenkin viini vain tuntuu hieman mauttomalta. Ei mitään häiritseviä ominaisuuksia, muttei tästä pullosta juuri muuta saa kuin pienen hiprakan. Viini sopii hyvin sellaisenaan juotavaksi ja alhainen pistemäärä johtuu enemmänkin luonteettomuudesta kuin huonosta laadusta. Laadullisesti viini saa 3,5-4 pistettä, mutta tästä vain puuttuu "se jokin".

2,5 pistettä viidestä.

Alkosta, 9,98e, 0,75l

Tocornal Cabernet Sauvignon 2004

Cono Sur lienee tutumpi nimi tälle "punanauhaviinille". Väri ei ole yhtä räikeä kuin etiketin nauhassa, mutta hienon syvä ja intensiivinen kuitenkin. Tuoksu on melko mitäänsanomaton ja hieman teollisen oloinen. Raa'ahkoa luumua ja etäistä marjaisuutta. Maku on alussa melko päällekäyvä, keskivaiheilla olematon ja lopussa polttavahko. Jälkimaku on kuitenkin miellyttävän lämpöinen, mutta kovin viinillinen tämä juoma ei ole. Alkoholisoitua, väkevähköä marjamehua. Tästä viinistä puuttuu luonne kokonaan. Suosittelen nauttimaan hieman viilennettynä, ilman sen kummempia odotuksia viinielämyksestä. Halpa ja hyvä kännäysviini.

2 pistettä.

Alkosta, 5,79e 0,75l

Porta Reserve Carmenere 2005

Viinipruuvin kolmas ja viimeinen viini oli väriltään lilahtava ja erittäin synkkä, lähes läpinäkymätön. Tuoksussa oli nahkaisuutta ja punaisia marjoja. Ei kovinkaan runsas, mutta tasapainoinen tuoksu. Maku olikin sitten kaikkea muuta kuin tasapainoinen. Viinin hapot miltei polttivat suuta (tässä vaiheessa voisi huomauttaa, että maistelija on erittäin herkkä happamuudelle, joten muita sama hapokkuus ei välttämättä haittaa) ja kokonaisuudessaan viini oli voimakas ja täyteläinen, mutta epämiellyttävän särmikäs. Ei yksinään, mutta maustettujen ruokien seuraan tämä menettelee.

2,5 pistettä, elikkä viinipruuvin paras oli Les Salices kolmella ja puolella pisteellä. Eli erävoitto meni tällä kertaa Ranskaan.

Pruuvin ainoa viini, joka on myös Alkon valikoimissa, 9,29e 0,75l. Ravintoloissa hinta hieman yli kolminkertainen.

Santa Digna Merlot 2004

Väriltään vahvan tummanpunainen, hieman purppuraan viettävä ja erittäin syvä väri. Tuoksu ei kuitenkaan ollut kovinkaan kutsuva, hieman tunkkaisen, kellarimaisen ja sulkeutuneen oloinen. Ylikypsää hedelmää. Maku vastasi valitettavasti tuoksua ollen verrattain täyteläinen, hapokas ja kovatanniininen. Suutuntuma oli aika jäykänoloinen ja viini tuntui terävältä ja tasapainottomalta. Yksinään nautittavaksi en suosittelisi, eikä ruokakaan juuri viiniä parantanut.

2 pistettä viidestä.

Vain ravintolamyynnissä, saatavilla esimerkiksi Fransmannista, jossa tämä viini oli viinipruuvin kakkosena. Ravintolahinnat 30-35 euron luokkaa.

Les Salices Syrah 2004

Maistelu suoritettiin sokkona Helsingin Fransmannissa kun netissä ruokalistaa tarkastellessa sattui tuo viinipruuvi osumaan silmiin.

Ulkonäöltään hyvin kirkas ja melko tavallisen punainen viini, joka ei tosiaan luvannut näkönsä puolesta kovinkaan jykevää makuelämystä. Tuoksussa ensivaikutelma oli pippurinen, hento, miellyttävä ja tumman marjaisa. Suussa viini päästi raikkaan hapokkuuden valloilleen jatkamatta kuitenkaan eloaan nielaisun jälkeen kovinkaan pitkään. Maku oli hieman paahteinen, tasapainoinen ja kevyt. Suuhun jäi lämmin tunne viinin jäljiltä.

Kevyt mutta maukas seurusteluviini, miellyttävä kokonaisuus.

3,5 pistettä.

Fransmannin talon viini, vain ravintolamyynnissä.