lauantai 21. tammikuuta 2006

Pfaffenheim Tokay-Pinot Gris 2003

Ehkä saksalaisimmalta kuulostava ranskalainen viini ikinä. Puolikuiva valkoviini tuoksuu makean hunajaiselta ja aavistuksen pähkinäiseltä. Tuoksu on miellyttävä, kuin viinissä ei olisi alkoholia ollenkaan. Makukin on sellainen, että pahaa-aavistamattomia naisvieraita voi helposti humalluttaa tällä viinillä. Hedelmäinen ja pirteänoloinen maku, hieman kirpeä suutuntuma. Maistuu aprikoosilta. Jälkimaku on pitkä ja siinä voi aistia viitteitä alkoholista, joskaan ei mitenkään häiritsevästi. Hyvä seurusteluviini, jota juo mieluusti sellaisenaankin, mutta toimii varmasti hyvin myös kalan (jotenkin vaan tekisi mieli syödä lohta tämän kanssa) seuralaisena.

3 pistettä viidestä.

Alkosta, 10,98e 0,75l

lauantai 14. tammikuuta 2006

Fonte Do Beco Castelão 2003

Mitä? Kahdeksan euron viini, joka on saanut viinilehdessä täydet viisi pistettä? Pitäähän tuollaista kokeilla. Ensimmäinen havainto oli, että tällekin viinille täytyy antaa paljon aikaa. Ensimmäinen nuuhkaisu on kireä ja puskeva, mutta reilun tunnin jälkeen viini pehmenee ”ihan nautittavaksi”. (Sääli, sillä usein tämän hintaluokan viinipullot tyhjenevät alle tunnissa). Viinissä on kahvinen, mausteinen ja vaniljainen tuoksu kunhan se saa rauhassa lepäillä dekantterissa tai pullossa. Maku on yllättävän tasapainoinen, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen herkullinen. Kepeä on päällimmäisin vaikutelma, vaikka jälkimaku laskeutuukin pehmeästi kitalaelta kielelle. Lievästi hapokas ja vähätanniininen, maistuva lipittelyviini. Hintaluokasta löytyy heikompiakin esityksiä. Teknisesti viini on moitteeton, ei mitenkään epämiellyttävä, mutta maku ei ole mieleeni. Pidän täyteläisemmistä viineistä, joten näin kepeä viini joutuu tyytymään melko vaatimattomiin pisteisiin.

Alkosta, 8,03e 0,75l

2,5 pistettä

torstai 5. tammikuuta 2006

Wolf Blass Riesling 2004

Siljan À la carte-ravintolassa alunperin hyvältä maistunut valkoviini tarttui mukaan tax-free myymälästä. Kotona ehtii hieman paremmin maistelemaankin, ja viini kestää hyvin lähempääkin tarkastelua. Tuoksu on säntillisen sitrusarominen ja tuore. Maku jatkaa sitruunaisella ja raikkaalla linjalla - niinkuin Rieslingeille kuulemma on tyypillistä - välttäen kuitenkin suuta kuivaavan hapokkuuden. Puolikuivasta viinistä löytyy toki happojakin; juoma tuntuu miellyttävän pirskahtelevalta kielellä. Sopii kohtuullisen hyvin illanistumiseen, mutta suosittelisin tätä enemmänkin kalan tai vaikka juustoisen salaatin kanssa.

3,5 pistettä viidestä.

Silja Linen tax-freestä, 8,90e 0,75l

sunnuntai 1. tammikuuta 2006

Ayia Mavri Muscat

Kyproslaisessa Kilanin kylässä sijaitseva Ayia Mavri Winery -pientila tuottaa makeaa Muscat-viiniä vain 2000 pulloa vuodessa. Uudenvuoden kunniaksi nautimme jälkiruuan yhteydessä tätä hunajaisen pihkaista nektaria. Viinin väri on mahlaisen kellertävää ja tuoksu henkii hunajan ja kukkien makeutta. Maku seuraa tuoksua hellien ja hyväillen kieltä. Viinin makeus peittyy kauniisti Crème Brûléen vanilja-aromien alle ja yhdistelmä muodostaa suussa ainutlaatuisen harmonian. Loistava jälkiruokaviini, yksikseen nautittuna hieman turhan makea.

4,5 pistettä viidestä.

Ei saatavilla suomesta.

Muscat