tiistai 28. lokakuuta 2008

Tauko

Kuten monet ovat huomanneet, on blogin päivittämisessä ollut huomattavan pitkä tauko. Tämä tulee jatkumaankin vielä ainakin muutaman kuukauden, ellei tulevissa Aasian maissa löydy sitten miellyttäviä ja poikkeuksellisen hienoja viinielämyksiä.

Toimitus lomailee, nauttikaa syyssäistä ja lukekaa vaikka viinipirua sillä aikaa.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Sassicaia 1994

Oma ensikosketus varsinaisiin supertoscanalaisiin ja kokemani perusteella voin todella sanoa pitäväni. Väri oli vielä melko nuoren oloinen, joskin reunoilla hieman rusehtavia sävyjä olikin. Tuoksussa on makeaa viikunaa ja koko nenässä tuntuva aistimus oli kauttaaltaan pehmeä ja tasapainoinen. Maku on hillomainen, pehmeä ja runsas seuraillen aika pitkälti tuoksua. Tasapainoista kokonaisuutta ryyditti ehkä miellyttävin tanniinirakenne missään kokemassani viinissä. Selkeästi läsnäolevat, mutta äärimmäisen hillityt ja hienostuneet. 96 pistettä.

Wine & viewistä, 14,00e, 4cl.

Ja se 1947 Pétrus onkin 140e/4cl aiemmasta tiedosta poiketen. Pullo oli siellä esillä, etiketti hieman rähjäytynyt ja pinta siellä mid/top shoulderin tasolla. Edelleenkin houkuttelisi, mutta lompakkoni onneksi pullo todennäköisesti aukaistaan sellaisena hetkenä kun en itse ole paikalla.

Kracher TBA n.7 1997

Jälkiruuaksi Mummin ja Sassicaian jälkeen tuli otettua vielä maistiaiset Kracherin sekoituksesta nro 7.

Väri on ruskea ja hienon kuulas. Tuoksu oli huomattavasti vienompi kuin maku, josta löytyi miellyttävää rusinaa ja luumua. Todella intensiivisen makea ja runsas maku. Erittäin hyvä jälkiruokaviini. 94p.

Wine & viewistä, 9,60e, 4cl.

Mumm Vintage 1982

Ei valitettavasti tarttunut mieleen pullotteen tarkkaa nimeä, mutta Mummin samppanjatalolta ja vuodelta 1982 oli tämä lentokentällä tarjolla ollut kuohuva. väri oli heleän kullankeltainen ja tuoksussa oli jo selkeästi ikääntyneitä elementtejä, mutta esimerkiksi tuoksun paahteisuus ei ollut kovinkaan miellyttävä. Monivivahteisessa ja runsaassa tuoksussa oli läsnä myös trooppista hedelmää ja kuivattua aprikoosia. Maku muistutti hieman Drappieria omenaisuutensa puolesta, joskin tässä yksilössä tuoksu toi ennemminkin mieleen vihreän omenan kuoren. Erittäin tasapainoinen ja miellyttävä kokonaisuus, oli vielä loistavassa kunnossa ja kupliakin löytyi varsin mukavasti. 96p.

Wine & Viewistä, 19,40e, 4cl

perjantai 30. toukokuuta 2008

Chateau Gillette 1947

Lentokentällä käynti vaikuttaa olevan nykyisin itselleni mahdotonta ilman pakollista piipahtamista maamme varmasti mielenkiintoisimmassa viinibaarissa. Tällä kertaa lasiin sattui vanhaa Sauternesia, mutta täytyy myöntää että tämä oli pienoinen pettymys. Ensimmäinen lasillinen tuli pullon pohjallisesta, väri oli pihkanruskea ja tuoksussa rakeista hunajaa, kukkia ja aavistuksen oksidoitunut vivahde. Maku oli jopa epämiellyttävän hapokas, vaikka taustalla hunajaisuus yrittikin kovasti tuoda itseään tykö. Jälkimaku oli suorastaan epämiellyttävän pistävä ja kysellessäni, että koska pullo oli avattu, katsottiin se heillä olevasta listasta, koemaistettiin ja kaapista avattiin uusi pullo samaa vuosikertaa ja siitä kaadettiin sitten uusi lasillinen.

Uuden lasillisen väri oli hieman kirkkaampi ja tuoksu selkeästi sulkeutuneempi, hunajaisuuden lisäksi parfyyminomaista kukkaisuutta ja hieman rusinaa. Maussa oli sitä samaa hunajaa kuin edeltävässäkin ja hapokkuus oli terveellä tasolla. Pitkä jälkimaku ja ei vastaavaa epämiellyttävyyttä. Silti jäi viiniltä kaipaamaan jotain ja varmasti esimerkiksi pieni nokare roquefortia olisi puhaltanut aivan uutta henkeä viiniin. Ensimmäiselle näytteelle 82 pistettä ja toiselle 87. Ei mitään erityistä siis, mutta tulipahan kokeiltua. Hintaa oli 20e/4cl.

Lentokentälle on muuten tulossa ensi viikolla tasan yksi pullo Pétrus 1947:aa, 150e/4cl. Avaavat pullon kuulemma kun on 20cl taattua menekkiä. Tuostahan jo sen ainoan maistetun Pétruksen yhteydessä mainitsin ja nyt mitä ilmeisimmin tuohon olisi ehkä elämän ainoa mahdollisuus. Houkuttelevaa, mutta täytynee pitää järki kädessä.

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Maistamisen genetiikkaa

Vastaani tuli erittäin mielenkiintoinen artikkeli geenien ja opittujen tapojen vaikutuksista viiniä maisteltaessa. Artikkelin on kirjoittanut Dan Berger.

Yllätyksenä ei varmastikaan tule kenellekään, että tottumukset, mieltymykset ja jopa tilanne, jossa viini nautitaan vaikuttaa voimakkaasti viinin koettuun hyvyyteen. Artikkelissa mennään hieman syvemmälle ja kerrotaan, että koko aistinvaraisen arvioinnin ja DNA-tutkimuksen välinen tutkimus on vasta lastenkengissä, mutta tutkijat ovat alkaneet vertailla myös viininmaistamista ja ihmisen geeniperimää. Näyttäisi siltä, että makumieltymykset saattaisivatkin olla suurilta osin perinnöllisiä. Lisäksi artikkelissa on muutenkin ihan mielenkiintoista tietoa eri ihmisten kyvystä maistaa erilaisia ainesosia tai makuja.

Mielenkiintoinen artikkeli kuitenkin ja jos englanti luonnistuu niin mielestäni lukemisen arvoinen.

torstai 24. huhtikuuta 2008

Chateau Causse Saint-Chinian 2005

Vuosi 2005 oli Ranskassa kaikin puolin varsin loistava viininviljelyä ajatellen, etenkin Bordeauxin alueella, mutta ilmeisen hyvin koko Etelä-Ranska on pärjännyt. Viini on heleän punaista ja tuoksussa on viehättävää yrttisyyttä. Maku on alkuun hennon paahteinen muuttuen varsin hedelmäiseksi ja yrttiseksi sulavasti siirtyen yllättävän pitkään jälkimakuun. Erittäin tasapainoinen ja kaikin puolin miellyttävä viini. Suoraan sanottuna olen jopa yllättynyt, että Ranskasta tulee Suomeen alle yhdeksän euron viini, jota oikeasti voi juoda nautiskellen ihan sellaisenaankin. Erinomainen hinta-laatusuhde.

90 pistettä.

Alkosta, 8,58e 0,75l.

lauantai 12. huhtikuuta 2008

Cabreo Il Borgo 2004

Uusi vuosikerta jo aiemmin arvostellusta viinistä. Väri on todella verenpunaista ja viini on miltei läpinäkymätön. Ensimmäiseksi lasista tervehtii erittäin runsas ja monivivahteinen tuoksu, josta voi aistia jopa hieman salmiakkia. Erittäin tummasävytteinen ja raskas tuoksu, mutta juuri sellaista olen tältä jo tottunut odottamaankin. Aavistus tammea ja vaniljaa löytyy myös makeahkon yrttisyyden seasta. Maku seurailee tuoksua ollen kuitenkin hieman pliisumpi kuin mitä odotti, jälkimaku selkeästi savuinen. Korkeahkon alkoholipitoisuuden aistii, vaikkei etanoli varsinaisesti maistukaan. Tasapainoiset tanniinit ja jälkimaku kestää pitkään. Tuntuu, että viini kaipaisi kuitenkin vielä muutaman vuoden kellarissa ennen kuin antaisi kaikkensa. Tällaisenaan viihtyy parhaiten ruuan seurassa.

93 pistettä.

Alkosta, 28,50e, 0,75l.

torstai 10. huhtikuuta 2008

Gallo Family tasting

Ehkä parhaiten Ernest & Julio Gallona tunnettu, nykyisin Gallo Family Vineyardsin viinit ovat olleet itselleni jonkinlainen stereotyyppinen määritelmä halvalle bulkkiviinille ja edullisimpien pullojen kohdalla näin onkin, mutta järjestelmällisempi katsaus perheyrityksen Cabernet-viineihin osoitti, että mielikuva on hieman vanhentunut. Varsineisena bulkkiviininä yritys tuottaa Carlo Rossia, mutta firman logoa eivät ihan ymmärrettävistä syistä halua tuon yhteydessä käyttää. Tai enhän ole kyseistä viiniä maistanut, mutta otan nyt vapauden tuomita tuon alle kuuden euron viinin esitettyjen faktojen valossa melko "haasteettomaksi".

Winemakers seal Ruby Cabernet
Väri selkeän lilansävyinen, tuoksussa alkoholia ja tummaa marjaa. Ei kovin vakuuttava. Maultaan karvaahko ja yleisesti ottaen hieman luotaantyöntävä. Perusbulkkiviini, keittiön käyttöön mielummin. 78p. Normaalivalikoimassa Alkossa 6,98e.

Ensimmäinen maistamani 100% Ruby Cabernet, mutta eipä tuo Cabernet Sauvignonin ja Carignanin sekoitus vakuuttanut.

Gallo Family Cabernet Sauvignon
Väriltään jopa verenpunainen, tuoksussa miellyttävää ja viettelevää yrttisyyttä, makeutta ja hetken avauduttuaan jopa lakritsia. Maultaan hvin helposti lähestyttävä ja miellyttävä. Makeahkon oloinen ja vaikkei viininä ehkä loistakaan kauheasti, niin nautintoaineena toimii mainiosti ainakin omiin makuhermoihin. 85p.

Sycamore Canyon Cabernet Sauvignon
Väriltään hieman lilahtava, mutta kuitenkin selkeän punainen. Tuoksussa reilusti paahteisuutta miltei epämiellyttävyyteen asti sekä kypsää hedelmää. Maku hapokas, jykevä eikä kauhean miellyttävä. 81p. Alkon tilausvalikoimassa 7,84e.

Coastal Vineyards Cabernet Sauvignon 2003
Väri syvän punainen, tuoksussa luumua ja boysenmarjaa. Maultaan muistuttaa ensimmäistä kertaa "todellista viiniä" ollen vahvan marjaisa, mutta kuitenkin samalla hienostunut ja hento. Jälkimakuakin alkoi olla jo hieman havaittavissa. 87p.

Frei Ranch Vineyard 2002
Väriltään tummanpunainen ja läpinäkymätön. Tuoksussa hieman nahkaa ja halpaa tupakkaa (ei tyylikästä sikaria tai piipputupakkaa vaan lähinnä peruspurua). Maku on todella marjaisa ja tasapainoinen ja tanniinirakenne varsin loistava. Jälkimaku valitettavasti latistaa viinin aika pahasti sillä suuhun jää vetinen ja hieman kypsää luumua vilautteleva maku. 85p. Alkon tilausvalikoimassa 30,60e.

Kaiken kaikkiaan lopuksi jäi vaikutelma siitä, että kyllä Gallolla osataan viiniä tehdä, mutta mitään suuria ja mieleenpainuvia makuelämyksiä ei näistä irronnut. Varsin hyviä käyttöviinejä silti, mutta nautiskeluun ja meditaatioon varaan edelleen vaikka jotain hyvää Amaronea.

lauantai 5. huhtikuuta 2008

Montalto Grillo Sauvignon Blanc 2006

Pahoittelut blogin viime aikoina ottamasta "vain kalliita ja saavuttamattomia viinejä" -linjasta, mutta koetetaan palata normaalihkoon päiväjärjestykseen tämän edullisemman valkkarin myötä.

Viinin väri ei herätä mitään suuria tunteita suuntaan eikä toiseenkaan, peruskellertävä ja melko tyypillisen valkoviinin värinen. Tuoksussa on selkeää Sauvignon Blancin tuomaa mustaherukan lehteä ja kesäistä fiilistä, vaikka 70% onkin paikallista Grillo-rypälettä, joka paikoin myös Ridduna tunnetaan. Tyypillinen Sisilialainen rypäle silti.

Maku on myös aika SB-tyyppinen, hapokas ja erittäin kuiva. Melko tylsä ja vivahteeton. Jälkimaku miltei olematon. Menee sellaisenaan alas vaikkei nousuhumalaa suurempia tuntemuksia nostatakaan. Perusvalkkari mukaan opiskelijoiden illanviettoon.

80 pistettä.

Alkosta, 7,25e, 0,75l.

perjantai 14. maaliskuuta 2008

Viinipiru

Mikäli ette ole vielä löytäneet tässä kuussa aloittaneen Viinipirun blogiin, niin käykää ihmeessä tutustumassa. Ammattitaidolla kirjoitettuja artikkeleita viinimaailman tapahtumista sekä viiniarvosteluja.

Näitä viiniblogejahan alkaa olla jo sellainen määrä, että voisi pikkuhiljaa ruveta suunnittelemaan pienimuotoista viiniblogaajien tastingia. Onko kanssablogaajilla tai lukijoilla innostusta tuollaiseen tapahtumaan? Omakustannehintaan, hauskanpidon ja hyvän viinin nimissä tietenkin.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2008

Mouton-Rothschild 1978

Toinen lentokenttämaistiainen. Väristä huomaa selkeästi viinin jo hieman ikääntyneen ja sekä tuoksu ja maku voidaan koota yhdeksi sanaksi: viikunahillo.

Tuoksussa on hillomaisen makeaa viikunaa ja vanhaa tammea. Maku on samaa mitä tuoksukin antaa ymmärtää ja oikeastaan yllätyin siitä kuinka yksiulotteinen ja selkeä tämä viini oli. Herkullista tämä silti oli, mutta kompleksisuudesta ei ollut tietoakaan. Tanniini- ja happorakenne oli niin pehmeä, ettei niitä oikein edes osannut epäillä olemassa olevan. Jälkimaku on pitkä ja jatkaa samaa viikunahillolinjaa. Miellyttävän persoonallinen ja selkeä viini. 94 pistettä.

Lentokentän viinibaariin pääsee ilman lentolippuakin, nyt se on testattu. Turvatarkastuksessa ei matkalippuja tarkastella, joten visiitit huippuviinien maailmaan ovat mahdollisia ilman lentomatkusteluakin.

Krug Vintage 1995

Lentokentän viinibaarissa oli Krugia tarjolla, joten päätin investoida 18,72e neljään senttilitraan tätä ainetta, jota itselläkin on pullo vielä kypsymässä ja hyvä niin, sillä happoja viinissä oli kuin raa'assa sitruunassa. Tuoksu oli tasapainoinen, raikas, hennon paahteinen ja aavistuksen hapettuneen oloinen, sillä lasiini sain pullon pohjalliset, josta oli jo kaikki kuplatkin kadonneet.

Maku oli tyylikäs, hieman happovoittoinen, silti monivivahteinen. Nuoren oloinen iästään huolimatta ja nykyisessä tilassaan (ja ilmeisesti hieman väljähtyneenä) pienoinen pettymys. Innolla kyllä kypsyttelen tuota vielä kellarilla, sillä parhaat päivät kyseisellä samppanjalla on vielä kaukana tulevaisuudessa. 93 pistettä.

tiistai 4. maaliskuuta 2008

Madeira

Nyt pääsee seurailemaan lähes reaaliajassa viinifriikin Madeiranmatkaa Madeira -nimisessä blogissa. Mukana kuvia, vierailuja tuottajien luona sekä tietenkin myös maistelumerkintöjä mitä muilta jutuilta ehtii kirjoittamaan. Hus lukemaan!

lauantai 1. maaliskuuta 2008

Uusi blogituttavuus

Satuinpa vasta nyt huomaamaan, että viiniweb.netin keskustelupalstoiltakin tuttu nimimerkki Viini Virén pitää myös omaa blogia bloggerissa. Mielenkiintoisia merkintöjä ja kiehtovasta ja viihdyttävästä kirjoitustyylistä hyvänä esimerkkitekstinä voisi mainita aikanaan keskustelupalstoillakin hilpeyttä herättäneen tarinan Amon-Ra:n hankinnasta.

Hyötylukemista on myös merkintänsä cellartracker.comista, joka löytyy täältä. Loistava työkalu oman viinikellarin hallinnointiin ja hyvä tietolähde omistamistaan viineistä.

Mutta myöhästyneet tervetulotoivotukset blogistaniaan. :)

sunnuntai 24. helmikuuta 2008

Pétrus 1973

Edellisen postauksen d'Yquemin ja kypsän Pétruksen jälkeen suuntana lienee enää Romanée Conti... Lentokentän uudessa Wine&View -baarissa ei DRC:tä kuitenkaan tarjolla ollut, mutta jotenkaan en yllättyisi vaikka sitäkin siellä jonain päivänä laseittain tarjottaisiin.

Baarin toinen taustavaikuttaja Pekka Nuikki toteaa lakonisesti Fine 2/2006:ssa pullotteesta seuraavaa: "1973 (90p), 1978 (94p) ja 1979 (85p) ovat melko miellyttäviä, eivät kuitenkaan sen suurempia."

Varmasti kokemuksen ja legendaaristen, monumentaalisten viinien maistelun yhteydessä oma asteikko muuttuu yhä kriittisemmäksi varsinkin tuon yläpään osalta, mutta ensimmäisenä Petruksena - ja ensimmäisenä kypsänä huippuviininä - kokemus on kyllä tavalliselle viininmaistelijalle jotain todellakin suurempaa.

Viinin väri on selkeästi jo hieman ikääntyneempi vilautellen ruskeita sävyjä. Tuoksussa on selkeää tupakanlehteä ja kypsää vadelmaa. Todella miellyttävä tuoksu. Maku on tasapainoinen ja tanniinirakenne ällistyttävän harmoninen. Viini on raikas, hieman vadelmainen ja kaikkineen varsin upea elämys. Jälkimaussa on taas herkullista kahvin aromia ja ainakin kuvittelin maistelevani tuota makua vielä nostaessani matkalaukkuani pois lentokenttäbussista. Varsin pitkä jokatapauksessa.

Paras maistamani punaviini tähän mennessä ja Pétrus todella lunasti lupauksensa varsin korkeista odotuksista huolimatta. 98 pistettä.

Mielenkiintoista olisi päästä maistamaan vaikka vuoden 1947 tai 1961 pullotetta, jotka varsin legendaarisina tunnetaan. Sillä tämän maistuessa näinkin mieleenpainuvalta voin vain jäädä haaveilemaan noista. Niitä kun ei taida alle neljälläkymmenellä eurolla päästä maistamaan, toisin kuin tätä.

Lentokentän viinibaarissa oli paljon muitakin varsin herkullisen oloisia kypsiä viinejä, mutta jo nyt matkalaukkuni teki hihnalla varmaan viisi ylimääräistä kierrosta allekirjoittaneen istuessa mykistyneenä viinilasin äärellä. Hyvä syy matkustaa ulkomaille. Huippuviinejä pääsee maistelemaan baarin aukioloaikojen puitteissa, jotka ovat klo 6.00-20.00. Kuulemma tarvittaessa kuitenkin venyvät jos tarvetta on.

perjantai 15. helmikuuta 2008

Château d'Yquem 1999

Viineistä ehkä legendaarisin, joten odotukset olivat taivaissa ja valitettavasti täytyy todeta, että viini ei ensi-istumalta niitä täyttänyt. Loistava viini, paras makea viini ikinä, kyllä, mutta silti odotusarvo oli aika korkealla ja todellisuus hieman karu. Tuoksussa on Sauternesille tyypillistä jalohometta ja kukkaisia tuoksuvivahteita. Maku on suuntäyttävä, mutta näin nuoressa viinissä hapot vielä ovat melko voimakkaat ja tuovat ikävän "piikin" makuun nielaistessa. Jälkimaku maistuu suussa miltei loputtomiin ja viini on yksinkertaisesti herkullinen. Silti jotain jää puuttumaan.

...kunnes vierelle ottaa palan Roquefortia. Voi luoja, mikä makujen tasapaino ja täydellinen yhdistelmä suussani onkaan! Nyt alan ymmärtää tämän viinin suuruutta, mutta silti olen hieman kahden vaiheilla tämän kanssa. Olisi mukava päästä maistamaan joko huomattavasti vanhempaa vuosikertaa tästä tai sitten jotain tuoretta huippuvuosikertaa, kuten vaikka 2001:tä. Ehdottomasti kuitenkin maistamisen arvoinen kokemus, mutta jos teillä tätä tosiaan on kaapissanne, niin ostakaa rinnalle pala Roquefortia. Se avaa portin aivan uusiin makunautintoihin.

Sauternesin viinit ovat miltei ikuisia ja niitä kelpaa säilytellä seuraaviin tai vaikka sitä seuraaviin pyöreisiin juhlavuosiin. Hapokkuutensa puolesta viini selkeästi kaipaisi kuitenkin pitkää säilytystä kellarissa.

94 pistettä, Alkosta 134,20e, 0,375l (vk. 1995). Stockan alkossa on saatavilla myös 1997:aa hieman kalliimmalla hinnalla.

Château Rauzan-Ségla 1999

Vuorossa astetta arvokkaampaa Margauxia. Värissä on aistittavissa hienovaraisia tiilen sävyjä. Tuoksu on todella monivivahteinen ja viettelevä, kypsää kirsikkaa. Suutuntuma ja maku on todella pehmeä ja upean tasapainoinen. Hienostunut ja ylväs. Erittäin pehmeät tanniinit ja pitkä ja herkullinen jälkimaku. Nautiskeluviini jo sellaisenaan, mutta herää todella henkiin vasta ruuan kanssa.

95 pistettä.

Tuottajan kotisivu

torstai 14. helmikuuta 2008

Chateau Val Joanis 2004

Pitkästä aikaa kotioloissa nautittua ja blogattua viiniä. Väriltään hieman violettiin menevä ja tuoksultaan muikean kirsikkainen ja miellyttävä viini. Maku on täyteläinen, pehmeä, notkea ja hedelmäinen. Etäinen lakritsavivahde löytyy myös mausta. Jälkimaku on melko pitkä ja miellyttävä. Suussa juuri nielaisun jälkeen viini tosin muistuttaa itsestään melko karvaalla maulla, joka hieman rikkoo tunnelmaa. Varsin hyvä viini, muttei mitenkään erikoinen. Tällä kertaa pullon sisälmys löysi itselleen kuitenkin kodin burgundinpadasta ja siinä yhteydessä toimi äärettömän hyvin. Kaipailee kuitenkin ruokaa seurakseen.

86 pistettä.

Alkosta, 10,60e, 0,75l

perjantai 1. helmikuuta 2008

Foxy & Funky

Foxyn tehotytöt ovat laittaneet käyntiin myös oman maahantuontifirman, Funky Wine Importsin. Mukana toiminnassa on myös vuoden 2004 parhaaksi Alko-myyjäksi valittu ja Viini Helsinkiä pyörittävä Jarno Malmberg. Alkuun valikoima näyttää hieman suppealta, mutta lisää tuottajia on kuitenkin luvassa vielä kevään mittaan. Valikoima vaikuttaa erittäin lupaavalta kuitenkin jo nyt, sillä esimerkiksi 100% Pinot Meunier -samppanjaa ei taida hirveän monesta paikasta Suomessa saada ja ei se maailmallakaan tunnu kovin yleinen ilmestys olevan. Myös Slovenialaiset viinit tuntuvat melko rohkeilta valinnoilta. Välitöntä vaikutustahan tällä ei tietenkään Alkon tai ravintoloiden valikoimiin ole, mutta innolla jään odottamaan minkälaisia viinejä tulevaisuus tuo tuota kautta tullessaan.

tiistai 22. tammikuuta 2008

Freixenet vs. Lanson

Tämänertaisessa tastingissa oli Freixenetin Cavoja ja Lansonin Black Label Brut. Uutena viiniterminä vastaan tuli impregnointi, jolla tarkoitetaan hiilidioksidin keinotekoista lisäämistä viiniin, jotta siitä saataisiin kuohuvaa. Kyllähän se hienommalta kuulostaa kuin kyllästäminen, mutta kaikki tastingissa olleet viinit olivat kuitenkin sen verran laadukkaita, että hiilidioksidi oli tuotettu ihan perinteisillä käymismenetelmillä.

Freixenet Cordon Negro Brut
Tuoksultaan ei mitenkään erityisen antava, muttei varsinaisesti epämiellyttäväkään. Suussa kuplat tuntuivat suurilta ja melko aggressiivisilta, mutta maku oli kuitenkin pehmeä. Kuiva ja vähän tylsä. "Ihan jees". 81p.

Alkosta 8,90e.

Freixenet Brut Rosé
Tuoksu on hieman imelä ja muistuttaa kaikille varmasti tuttua vesipiipussa poltetun omenatupakan aromia. Varsin mielenkiintoinen yhdistelmä makeutta ja omenaa. Maussa sama omenaisuus jatkuu sekä alussa että jälkimaussa. Miellyttävät kuplat. 86p.

Alkosta 8,90e.

Freixenet Brut Nature Vintage 2004
Vuosikertacava tuo mukanaan selkeästi aiempia tukevamman tuoksun ja etäistä paahteisuutta. Maku on kuiva ja sitruksinen ja viinin hapot ovat miellyttävät. 88p.

Alkosta 11,10e.

Freixenet Carta Nevada Semi Seco
Suomen ja Saksan myydyin kuohuviini. Yleensä omalle makuaistille tuo on ollut merkki siitä, että kyseinen pullote kannattaa kiertää kaukaa. Vähän niin kuin Gato Negro (Suomen 2. myydyin punaviini. Miksi?!?)

Viini tuoksu vahvisti ennakkoluulojani edelleen, vaikka mielestäni jopa epämiellyttävästä tuoksusta pystyikin hieman hedelmää erottamaankin. Tuoksu ei kuitenkaan motivoinut tarkempaan haisteluun, mutta suussa viini yllätti positiivisesti. Makeaa, aprikoosia, hunajaa, muttei kuitenkaan liiallista makeutta. Ihan kiva tämäkin, mutta ei kuitenkaan vakuuta. 80p.

Alkosta 8,00e.

Freixenet Reserva Real
Kahden vuoden pullokypsytys ja käsin tehty sakan poisto (Dégorgement) lupailevat laatua ja varsin maistuva tuote pulloon on päätynytkin. Tuoksusta ei sinällään saa hirveästi otetta, mutta maku on todella tasapainoinen, hento ja hienovarainen. Miellyttävä jälkimaku jossa kypsää hedelmää ja hieman sitrusta. 89p.

Alkosta 19,97e

Lanson Black Label Brut
Testin viimeisenä oli sitten vielä aitoa samppanjaa ja täytyy todeta, että Ranskaan meni tämänkin tastingin voittajaviini. Väri oli selkeästi kultaan vivahtava ja erottui joukosta. Tuoksu oli monivivahteinen, raikas ja hienostunut. Olin odottanut massiivista paahteisuutta lukemani perusteella, mutta mielestäni tuoksu ei mitenkään erityisen paahtunut, leipäinen tai briossimainen ollut. Verrokki lienee kuitenkin hieman epäreilu ja nuoreksi NV-samppanjaksi tuoksua voisi kyllä luonnehtia paahteiseksikin. Maultaan herkullisen voimakas, täyteläisen hedelmäinen höystettynä hienolla vivahteella voita ja pähkinää. Loistava aperitiivi. 92p.

Alkosta 38,00e.

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Foxy Wine House

Olen käynyt Foxyssä muutaman kerran aiemminkin, mutta vasta eilinen käynti sai minut vakuutettua. Aiemmat käynnit kun ovat osuneet huomattavasti varhaisempiin ajankohtiin ja olleet yleensä varsin pikaisia niin koko paikan syvin olemus ei ehkäpä ehtinyt vielä lasissani avautua. Nyt tuli kuitenkin istuttua alas rosé-samppanjan äärelle, jatkettua pullolla Cornas:ta ja tilattua "joitain siihen sopivia juustoja". Ja niitähän tuli. Hyviä viini+ruoka -yhdistelmiä on tullut ennenkin vastaan, mutta jotenkin juuri nuo nimenomaiset maut tukivat ja täydensivät kaikessa yksinkertaisuudessa toisiaan niin mainiosti, että voisin kuvitella eläväni viikon pelkästään niillä.

Illalla myös tunnelma oli varsin loistava ja iloinen puheensorina tervehti sisääntulijaa. Viinibaarille hyvänä bonuksena voisi mainita, että yhtäkään viiniä ei vielä siellä ole tullut vastaan, josta en olisi pitänyt.

Ja jos se nyt siis jäi jotenkin epäselväksi, niin suosittelen paikkaa lämpimästi, mutta aikaa kannattaa varata reilusti ja jättää muistiinpanovälineet kotiin.

lauantai 12. tammikuuta 2008

Krug Grande Cuvée

Tämä helmi sattui ikävästi eteen siinä vaiheessa kun iltaa oli jo istuttu hyvän aikaa ja joku seurueesta päätti hyödyntää firman luottokortin koko potentiaalia, joten aistinvarainen arvio saattaa hyvinkin olla hieman vääristynyt ja siitä syystä en ole tätä pisteyttänyt.

Tuoksussa oli selkeää paahteisuutta ja makeutta. Heti kun pullo oli avattu, oli lasissa miltei vaahtokarkkia muistuttava, kukkainen tuoksu. Viinin saadessa hieman ilmaa, tuli paahteisuus ja hedelmäisyys paremmin esille. Tuoksu oli tuossa mielentilassa erittäin miellyttävä, joten maultakin odotti paljon. Ehkä juuri näiden Krugille asetettujen odotusten perusteella maku olikin hieman pettymys. Erinomainen kyllä, mutta jotenkin sitä odotti tämän hintaluokan juomalta jotain vielä hieman spesiaalimpaa. Todella hyvä tasapaino, erittäin kuiva ja hapokas, hienostunutta hedelmää. Lasissa hetken seistyään maku muuttui ehkä aavistuksen verran vielä hienostuneemmaksi, mutta silti hapot olivat melko dominoivia. Tuoksu oli selkeästi miellyttävämpi kuin maku, mutta olosuhteet huomioon ottaen haaskuunhan tämä pullote meni, joten pitänee joskus vielä maistaa tätä silloin kun aistit ovat hieman skarpimpina.

Näin ensituntumalta erinomainen samppanja, mutta ei kuitenkaan ehkä ihan hintansa väärti. (152,20e Alkon tilausvalikoimassa).

keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Alkoholi kallistui

Tänään sitten Alko päivitti uudet hinnat sivuillensa ja myymälöihinsä. Miedot viinit kallistuivat uuden alkoholiveromuutoksen myötä keskimäärin 3,7% kahden kuukauden takaiseen nähden. Väkevien viinien hinnat puolestaan nousivat keskimäärin 6,2%. Alkon sivuilla on hieno taulukko, josta näkee kuinka törkeässä ristiriidassa alkoholin hintakehitys on valtion viralliseen kantaan nähden (pyritään ohjaamaan kulutusta miedompiin juomiin kuten viineihin ja oluihin). Kahdeksassa vuodessa väkevien hinnat ovat laskeneet tuntuvasti (vaikka ennen tätä ero olikin vielä selvempi) ja viinien hinta on nyt taas verouudistuksen jälkeen 1,8% korkeammat kuin vuonna 2000. En tiedä ovatko laskeneet inflaation vaikutuksen mukaan hintoihin, mutta aika selkeän kuvan tuolta saa.

Harvinaisen fiksua pohdintaa muuten vuonna 2000 tehdyssä alkoholipolitiikkaa käsitelleessä muistiossa:
"Alkoholijuomien myynnin liberalisointi EU:n tuontimääräysten mukaisesti on toteutettava asteittain; ts. lisättyjä tuontikiintiöitä on nostettava asteittain samalla kun alkoholin hintatasoa asteittain lasketaan vuoteen 2004 mennessä. Koska suurten muutosten tuleminen on jo etukäteen tiedossa nyt olisi työskenneltävä edessä olevaa kulutuksen räjähtämistä vastaan."


Lopputulos: veroa laskettiin rysäyksenomaisesti vuonna 2004 ja kulutus kasvoi reilusti. Lukikohan kukaan tuota?

Ja kun nyt purnaamaan ruvetaan, niin miksi Koskenkorvaa on lupa mainostaa julkisesti, kun taas vaikka otsikko "SKYY Vodka kallistui eurolla" olisi välittömästi tutkinnan alaisena. Mielestäni ei olisi mitään ongelmaa sallia väkevien alkoholijuomien hinta/saatavuustietojen julkistaminen alkon nettisivuilla. (Niin, edellämainitusta syystä voidaan viskinystävillekin todeta, että Alkon lippulaivamyymälässä oli pieni erä legendaarista Port Elleniä myynnissä, mutta kun laki ei salli, niin tieto tuon harvinaisuuden saatavuudesta levisi lähinnä suusta suuhun ja todennäköisesti pienelle hyvät kontaktit omaavalle väestönosalle). Ei sillä, että katkera olisin tai mitään, mutta en näe sitä suurta haittaa, joka kansanterveydellemme olisi aiheutunut siitä, että tuon myyntiin tulo oltaisiin voitu viikkoa etukäteen ilmoittaa myyjän nettisivuilla.

tiistai 1. tammikuuta 2008

Luomua Yhdysvalloista

Uusi vuosi alkaa luomun merkeissä kun maistelulaseissa oli Bonterran ja Fetzerin luomuviinejä.

Bonterra Chardonnay Sauvignon Blanc
Tuoksu on raikas ja päärynäinen. Maku seurailee raikkaudessa tuoksua ollen samalla runsaan hedelmäinen ja jälkimakukin on miellyttävä. Silti kokonaisuudesta jäi hieman ontto vaikutelma. 88p.

Fetzer Valley Oaks Chardonnay
Todella hedelmäisessä tuoksussa löytyy hunajamelonia ja sitruunaa. Maku on hieman epätasapainoinen, ei kuitenkaan häiritseväksi asti. Viini täyttää suun ja on erittäin miellyttävän tuntuinen kielellä. 88p.

Bonterra Viognier
Hieman tunkkainen, vaniljainen ja makeahko tuoksu. Maultaan yllättävän makea ja hapokas, hyvää hedelmäisyyttä unohtamatta. Tasapainoinen ja ryhdikäs. 89p.

Fetzer Pacific Bay Merlot
Väriltään melko hailakka punaviini. Tuoksussa on jotain sanoinkuvaamatonta iloisuutta ja miellyttäviä marjoja. Maku on kevyt, juominen on helppoa ja paremman sanan puutteessa viini on varsin lupsakka ilmestys. Loistava seurusteluviini. 89p.

Fetzer Zinfandel Shiraz
Odotukset jokseenkin kovat, sillä Zinfandel ja Shiraz ovat molemmat erittäin mieleisiä rypäleitä itselleni. Väriltään viini onkin violettiin menevä ja tumma, tuoksultaan odotetusti mausteinen ja marjaisa. Maku on runsas ja marjaisa, hieman tiukka (vuosi pullossa voisi tehdä vielä ihmeitä). Varsin herkullinen viini, ei liian tuhti, mutta nykytilassaan silti "vain" 89p. Eli hyvälaatuinen, teknisesti virheetön viini, joka ei kuitenkaan yllä erityisen hyvälle tai mieleenpainuvalle tasolle.