perjantai 8. syyskuuta 2006

Estola Gran Reserva 1996

Vaniljaa, vaniljaa, vaniljaa... Miltei jälkiruokamainen vaniljaisuus hohkaa keskitäyteläisen viinin maussa. Tuoksu on aika hyvin linjassa maun kanssa; nenä aistii vahvaa tammea jonka seassa vanilja häivähtää. Tuoksu ei ole kovinkaan runsas, mutta maun monimutoisuus tuo mielenkiintoisen lisän tälle juomalle. Jälkimaussa maistuu kukkaiset, jopa hieman ruusuiset vivahteet. Maistuva viini sellaisenaan, parhaimmillaan varmaan jonkun ei-niin-vahvanmakuisen liharuuan seurana.

87p

Alkosta, 11,58e 0,75l

3 kommenttia:

  1. let me guess this one has strong vanilla tones?

    VastaaPoista
  2. Yup. :)

    The maturation in new american oak barrels brings a hint of vanilla to the taste but what really makes it desserty is the following maturation in older oak for 3-4 years.

    VastaaPoista
  3. Anteeksi jälkijättöinen makujälkeni, mutta tässä viinissä - jota maistoin yli puoli vuotta sitten - maistui tilli kuin parhaissa tilliakvaviiteissa. Mielestäni hyvä asia. Toisaalta omituista. Ja vaikeaa.

    VastaaPoista