perjantai 26. lokakuuta 2007

Viini, Ruoka & Hyvä Elämä

Helsingin kirjamessuilta oli kiitettävän helppoa luikahtaa samaan aikaan toisessa hallissa järjestettävään viinitapahtumaan. Alue oli selkeästi pienempi kuin viinimessuilla ja esillä olevat tuotteet olivat suoraan Alkon valikoimissa olevia tai tilattavia viinejä. Aikaa sai kyllä kulumaan hyvin ja tarjontaa oli enemmän kuin mitä yhden päivän aikana pystyi maistelemaan, mutta mitään erikoisuuksia ei tosiaan tuolta löytynyt. Viinien ja samppanjoiden lomassa ehdin tehdä tuttavuutta myös muutamaan eri sherryyn, joista Tio Pepe jäi mieleen mahtavan pähkinäisen ja mantelisen jälkimakunsa ansiosta ja saman tuottajan makea sherry, Nectar P.X.. Yllätyksekseni joudunkin tässä toteamaan, että koko tapahtuman parasta antia oli juuri tuo makea sherry, joka tuoksui aivan luumukiisseliltä ja jatkoi samanlaista rusinaisuutta ja herkullista makeutta myös maussa. Pullo tuota tulee varmasti löytymään tänä vuonna allekirjoittaneen joulupöydästä jälkiruokaviinin virkaa toimittamasta.

Muita mieleen jääneitä viinejä olivat esimerkiksi Espanjan Toron viinialueelta tuleva, erittäin kohtuuhintainen pihviviini T Tinta de Toro. Käsittämättömät määrät hedelmää ja täyteläisyyttä alle 7e viiniksi. Loistava hinta-laatusuhde.

Samppanjaosastolla tuli maistettua Pommeryn Brutia, joka toi tuoksussa mieleen pajun kuoren ja etäisen paahteisuuden. Maku oli intensiivinen, hieman paahteinen ja selkeän hedelmäinen. Voimakas jälkimaku olisi kyllä kaivannut pientä purtavaa seurakseen. Sitten vuorossa olikin kehittyneellä olemuksellaan ja poikkeuksellisen voimakkaalla paahteisuudella yllättänyt Charles Heidsieck Brut Réserve. Sekä tuoksu että maku olivat vuosikerrattomalle samppanjalle poikkeuksellisen paahteisia ja runsaassa maussa oli mukana vielä voimakkaat hapot, joten ruuan kanssa tätäkin ennemmin tarjoaisin.

Mas Collet 2004 oli tuoksultaan tasapainoinen, avauduttuaan tyylikkään vaniljainen ja hennon tamminen, mutta suoraan uudesta pullosta kaadettuna melko pistävä ja voimakas. Viinissä oli - niin typerältä viinitermiltä kuin se kuulostaakin - hyvin integroituneet tanniinit, eli tanniineja oli selkeästi läsnä, mutta se oli sulassa sopusoinnussa muun viinin kanssa. Suosittelisin tälle sellaista tunnin dekantointia ennen nauttimista, sillä sekä tuoksu että maku pehmenivät selkeästi pitkään seisoneessa viinissä.

Mielenkiintoinen suositusviini aasialaisille, intialaisille, tex-mex ja muille mausteisille ruuille oli El Copero Tinto, jossa oli jonkin verran jäännössokeria ja joka oli kaikin puolin melko mehumainen. Tuoksussa oli jopa metsämansikan tyylisiä sävyjä ja viiniä oli todella helppo vaikka vain lipitellä. Hento, pehmeä, marjaisa, notkea, helppo... Täytyy kyllä testata tätä jonkin mausteisen ruuan kanssa joskus. Hinta on naurettavat 5,49e, joten ei tee kovin suurta lommoa budjettiin vaikkei esittelijän lupauksista poiketen toimisikaan. Toisaalta aivan sama, sillä jos jokin viini ei toimi syötävän ruuan kanssa yhteen, niin sitten täytyy vain pitää hiukan pidempiä välejä ruuan ja viinin nauttimisella ja olla ottamatta niitä yhtä aikaa suuhun.

Itse tapahtuma on avoinna vielä lauantaina ja sunnuntaina, joten sinne vaan mikäli kirjat, viinit, ruoka tai vaikka kaikki nämä yhdessä kiinnostavat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti